lumoava ja lukeva started reading Kyborgikesä by Aura Siltala

Kyborgikesä by Aura Siltala
Kyborgikesä on Aura Siltalan esikoisteos. Se ammentaa speedrun-videoista ja Tumblr-puheesta. Kieli on nopeaa ja hehkuvaa. Se näyttää miten keho tunnistaa …
This link opens in a pop-up window
Kyborgikesä on Aura Siltalan esikoisteos. Se ammentaa speedrun-videoista ja Tumblr-puheesta. Kieli on nopeaa ja hehkuvaa. Se näyttää miten keho tunnistaa …
Olen nyt lukenut sarjassa useita näitä Basamin kiinalaisen ja japanilaisen runouden suomennoksia, ja tämä kyllä iski aika kovaa. Luurankoja!!
"Niinpä niin: milloinka emme eläisi unessa, kukapa ei olisi luuranko. Koska luurankojamme peittää hehkeä iho ja liha, suhtaudumme niihin ikään kuin olisi olemassa ero miehen ja naisen välillä, mutta kun lakkaamme hengittämästä, ruumiin kuori tuhoutuu eikä eroa enää ole. Emme erota ylhäistä alhaisesta. Nyt hellimme itseämme, mutta katsokaa näitä kuvia ja muistakaa, että ihomme alla on silkka luuranko."
Ja sitten on niitä luurankokuvia luurankounista!!!
A timely Zen guide for those seeking emotional stability, self-compassion, and inner peace in an anxious and perfection-driven world
A …
Vaeltavat pilvet on valikoima klassista kiinalaista erakkorunoutta noin tuhannen vuoden ajalta, ensimmäisiltä vuosisadoilta 1350-luvulle. Se tutustuttaa lukijan Kiinan kirjallisuushistorian vahvaan …
Mistä tietää onko jatkaminen vai lopettaminen vahvuutta Miksi edes tarvitsee olla vahva Minusta ei koskaan tule parempaa versiota Jalassa tuntuu todella kummallinen ikään kuin koko sääriluun mitalta kramppaisi Ravistan hiukan Miten mieltä ravistetaan
Tero Tähtisen (s. 1978) uusi esseekokoelma on huimaava sukellus kirjallisuuden ja kirjailijoitten maailmaan.
Teos alkaa koskettavalla pyhiinvaelluskuvauksella Sierra Nevadaan luontokirjailija …
Perusluonnoltaan kaikki asiat maailmassa ovat juurettomia ruohoja ja lehtiä. Kun kukka taitetaan asetelmaa varten juuriltaan, se ilmentää ensimmäisen kerran todellista luontoaan: omaa juurettomuuttaan. Siirtyminen elämästä kuoleman valtakuntaan on kukan elämässä radikaali taitekohta. Sen muutaman päivän ajan kestävästä tilapäisestä olemassaolosta tulee pistemäinen hetki, jossa ei ole syntymää eikä kuolemaa.
Tällainen elämän hylännyt kuolema, "ei mikään", olemattomuus, on muuta kuin kukan lakastuminen luonnossa. Elämästään pois temmatun ja hetkeen siirretyn kukan kuolema ylittää luonnon elämän, ylittää ajan konstruktiot ja merkitsee liikettä kohti uutta elämää. Luultavasti ikebanisti, luodessaan oksien ympärille tilan, jonka ne voivat ottaa haltuunsa, aistii tämän, tietoisesti tai tiedostamattaan.
Nishitanille tämä olemattomuus, "ei-mikään", El, on zen-buddhalainen MU (無). Erotukseksi pelkästä tyhjästä tilasta, tila, joka resonoi ikebana-asetelman ympärillä, on "MU no kuukan”, (無の空間) “MU:n tila”. Tila ikebana-asetelman ympärillä säteilee arvokkuutta. Yrittämättä kieltää ajan olemassaoloa, taistelematta aikaa vastaan, oksien ilmaan piirtämät herkät kaaret elävät ajan mukana yhtä vaivattoman oloisesti kuin yhä kevyemmäksi käyvä sisään- ja uloshengitys zazen'in aikana. Nishitani kirjoittaa:
"Ikebana-asetelmassa oksat virtaavat olemattomuudessa ikään kuin ne olisivat juuri ilmestyneet tyhjyydestä. Tila niiden ympärillä ja koko huoneen ilmapiiri ikään kuin sähköistyy oksien olemassaolosta. Tällaisessa huoneessa on aistittavissa ikebanalle ominainen ylväys ja jännite. Kukat, sillä varmuudella millä ne ottavat tilan haltuunsa, kirkastavat ilmapiirin ympärillään. Kukat eivät kuitenkaan itse tiedä tätä. Ilmapiirin kirkastuminen asetelman ympärillä on MU:n, olemattomuuden, El:n ansiota."
— Ikebana tienä by Riitta Salastie (Page 49 - 50)
Tämä esseekokoelma tarttui matkaan kirjastosta sattumanvaraisena löytönä. Huomion kiinnitti mielenkiintoinen nimi. Alaotsikko Esseitä kirjallisuudesta sinetöi valinnan. Tero Tähtinen (s. 1978) oli outo nimi; hän on kirjailija, esseisti ja suomentaja, jonka erikoisalaa on klassisen kiinalaisen kirjallisuuden ja buddhalaisten tekstien suomentaminen.
Tässä kohtaa annan hieman noottia kustantamolle: kun kirjoittaja on tällä tavalla marginaalisesti tunnettu, olisi lukijalle ystävällistä liittää kirjan kansipapereihin edes lyhyt selvitys siitä, kuka kirjoittaja on. Esseistä sentään selviää yhtä jos toista. Tähtinen on humanisti, buddhalainen, kiinan kielen taitaja ja klassisen kiinalaisen runouden asiantuntija – ja jääkiekkohullu.
Nimiessee kertoo vierailusta Kitkitdizzessä, joka on Gary Snyderin kotitalo. Snyder puolestaan on merkittävä amerikkalainen runoilija, zenbuddhalaisuuden edistäjä ja luontoaktivisti. Muissa esseissä kohdataan Jaan Kaplinski ja kiina-asiantuntija Pertti Nieminen haastattelukeikalla, joka sittemmin osoittautui Niemisen viimeiseksi.
Tähtinen on kiivas Olavi Paavolaisen ihailija ja omistaa yhden esseen idolilleen ja erityisesti tämän Lähtö ja loitsu -teokselle. Jokseenkin poikkeuksellinen on myös jääkiekon ihanuutta ylistävä ”Mustan lätkän lumo”-essee. Tähtinen on …
Tämä esseekokoelma tarttui matkaan kirjastosta sattumanvaraisena löytönä. Huomion kiinnitti mielenkiintoinen nimi. Alaotsikko Esseitä kirjallisuudesta sinetöi valinnan. Tero Tähtinen (s. 1978) oli outo nimi; hän on kirjailija, esseisti ja suomentaja, jonka erikoisalaa on klassisen kiinalaisen kirjallisuuden ja buddhalaisten tekstien suomentaminen.
Tässä kohtaa annan hieman noottia kustantamolle: kun kirjoittaja on tällä tavalla marginaalisesti tunnettu, olisi lukijalle ystävällistä liittää kirjan kansipapereihin edes lyhyt selvitys siitä, kuka kirjoittaja on. Esseistä sentään selviää yhtä jos toista. Tähtinen on humanisti, buddhalainen, kiinan kielen taitaja ja klassisen kiinalaisen runouden asiantuntija – ja jääkiekkohullu.
Nimiessee kertoo vierailusta Kitkitdizzessä, joka on Gary Snyderin kotitalo. Snyder puolestaan on merkittävä amerikkalainen runoilija, zenbuddhalaisuuden edistäjä ja luontoaktivisti. Muissa esseissä kohdataan Jaan Kaplinski ja kiina-asiantuntija Pertti Nieminen haastattelukeikalla, joka sittemmin osoittautui Niemisen viimeiseksi.
Tähtinen on kiivas Olavi Paavolaisen ihailija ja omistaa yhden esseen idolilleen ja erityisesti tämän Lähtö ja loitsu -teokselle. Jokseenkin poikkeuksellinen on myös jääkiekon ihanuutta ylistävä ”Mustan lätkän lumo”-essee. Tähtinen on oikeassa: harvassa ovat jääkiekon hienoutta ylistävät intellektuellit. Voin olla samaa mieltä siitä, että jalkapallon suosio älykköpiireissä on jokseenkin käsittämätöntä, mutta en ehkä olisi ihan heti nostamassa Teemu Selännettä samalle viivalle Jeesuksen kanssa. Makunsa kullakin, eikä tätäkään esseetä pääse tylsäksi moittimaan.
Olen sen verran huolella lukenut Esko Valtaojan ja Kari Enqvistin teoksia, että näiden herrojen – ja muiden kaltaistensa – näkemyksiä raskaalla kädellä suomiva ”Eksyksissä kotonaan” huvitti minua suuresti. Tähtinen ei todellakaan säästele sanojaan. Miten olisi ”Richard Dawkins on intellektuelli täsmälleen samassa mielessä kuin Tony Halme oli poliitikko” tai ”[l]avean ja useille oppialoille levittäytyvän perehtymättömyytensä vuoksi Enqvistin ajattelua luonnehtii harvinaisen syvään juurtunut pinnallisuus”? Herkullista, herkullista, eikä vain pilkkaamista pilkkaamisen ilosta, vaan myös punnittua puhetta ja ihan hyvä toinen näkökulma fyysikkojen kaikkitietävyydelle.
Sitten on se kiinalainen runous. Valtaosa esseistä käsittelee joltain kantilta klassista kiinalaista runoutta. Koska olen kääntämisestä aina pohjattoman kiinnostunut, minulle parhainta antia oli se, kun Tähtinen lyhyesti avaa kiinankielen kääntämisen prosesseja. Tällaista lukisin enemmänkin: tässä on kiinankielinen runo, näin kirjoitusmerkit karkeasti kääntyvät, tällaisen tulkinnan siitä voi suomeksi tehdä. Kiina tuntuu kielenä niin käsittämättömältä, että tällaista läpivalaisua olisi mukava lukea enemmänkin.
Kaikkiaan Yö Kitkitdizzessä on siis aivan mainio esseekokoelma, josta löytyy useampi mielenkiintoinen teksti ja hyvin vähän sellaista, joka olisi jättänyt aivan kylmäksi.
Tero Tähtisen (s. 1978) uusi esseekokoelma on huimaava sukellus kirjallisuuden ja kirjailijoitten maailmaan.
Teos alkaa koskettavalla pyhiinvaelluskuvauksella Sierra Nevadaan luontokirjailija …
Hanshan eli Kylmä vuori oli runoilija Tang-kauden (618-907) Kiinasta. Hänen erakkorunoissaan on voimakkaita vaikutteita buddhalaisesta ja taolaisesta filosofiasta. Kylmä vuori …
Discover the most influential Buddhist sutra in the Mahayana Buddhism tradition—from one of the world’s preeminent translators of religious texts. …
Tea began as a medicine and grew into a beverage. In China, in the eighth century, it entered the realm …
Parvi rastaita lehahtaa lentoon, omenapuun oksat kevenevät hedelmistä. On vaikea sanoa mitä oikeastaan on menettänyt.
Kaikkialla muoto nielee ainetta. Joka vuosi on mahdollista, ettei lumen alla ole enää mitään.
Kunnes minua ei jää on kirja päivittäisestä harjoituksesta, toistosta ja mielestä. Se tuo kamppailulajin harjoittamisen lähelle, ja kertoo, miltä tuntuu. …