Arvelinpa vaihteeksi lukea vähän runoja, kun en työkiireiden takia ole jaksanut viime päivinä oikein keskittyä romaanitekstiin, ja runokirjanhan nyt lukaisee nopeasti ohimennen. Niin kuin lukikin. Linnuista tässä paljon puhutaan. Olihan tässä jokunen ovelahko ajatus, mutta en nyt enää kymmentä minuuttia myöhemmin oikein muista, mitä kirjassa oli.
User Profile
Kirjailija-kirjantekijä, kielitaiteilija ja -tieteilijä. Kirjakasan ylläpitäjä.
Luen vähän kaikenlaista, kaunoa ja tietoa, ties miten monella eri kielellä. Kirjoitan ennen kaikkea absurdia realismin rajoilla keikkuvaa proosaa.
This link opens in a pop-up window
Taru Luojola's books
User Activity
RSS feed Back
Taru Luojola finished reading Come Late To The Love Of Birds by Sandra Kasturi
Taru Luojola reviewed Come Late To The Love Of Birds by Sandra Kasturi
Taru Luojola started reading Come Late To The Love Of Birds by Sandra Kasturi
Taru Luojola started reading The Dragonfly Sea : a novel by Yvonne Adhiambo Owuor
Taru Luojola finished reading Mehiläisten salaisuudet by Helinä Kangas
Taru Luojola reviewed Mehiläisten salaisuudet by Helinä Kangas
Ei mitään yllättävää
3 stars
Silkkaa americanaa. 14-vuotiaalla valkoisen persikanviljelijän tyttärellä on kotona rankkaa, kun hän ampui vahingossa äitinsä neljävuotiaana ja isä kohtelee kaikkea muuta kuin rakkaudella. Yhteiskunnallisena taustana on 1960-luvun kansalaisoikeustaistelut ja mustien saama äänioikeus, joten totta kai tähän saadaan rotujännitteitäkin mukaan. Valkoinen tyttö auttaa vankilaan joutuneen mustan kotiapulaisensa karkuun, ja yhdessä he lähtevät etsimään tyttären äidin menneisyyttä. Matka vie heidät mustien mehiläishoitajien taloon, ja siellähän se äidin menneisyys sitten selviääkin. Vähän harmi, että mustien ihmisten tehtävä tässä kirjassa on lähinnä toimia valkoisen päähenkilön kasvun kätilöinä. Muutenkin tunnelma on koko ajan vähän kuin vanhoja Valittuja Paloja lukisi.
Taru Luojola started reading Mehiläisten salaisuudet by Helinä Kangas
Taru Luojola finished reading Lanny by Max Porter

Lanny by Max Porter
Taru Luojola reviewed Lanny by Max Porter
Niitä kirjoja, joita lukiessa on koko ajan 🤏 hilkulla ymmärtää mutta jotka pakenevat ymmärrystä
4 stars
Aika väkevä kuvaus — mistä oikeastaan? Vaikka mistä! Omalaatuisesta lapsesta, joka teini-iän kynnyksellä joutuu ahtautumaan muottiin johon ei sovi mutta joka onnistuu säilyttämään taiteellisen henkireikänsä? Vanhasta ja maineikkaasta taiteilijasta, joka uransa ehtoopuolella löytää vielä uutta merkitystä elämälleen? Pienten kyläyhteisöjen gentrifikaatiosta ja niistä jännitteistä, joita se aiheuttaa? Juorujen vallasta ja sensaatioteollisuuden ajojahdeista? Vanhemmuudesta? Iänvanhoista mytologioista?
Taru Luojola finished reading Kolkko by Petteri Sihvonen
Taru Luojola reviewed Kolkko by Petteri Sihvonen
Setämies miesselittää
2 stars
Ihme jaarittelua. Joku vanha elostelija matkustaa Siperiaan junalla ja tuputtaa matkaseuraksi sattuneille ihmisille kämäistä romaanikäsikirjoitustaan, jossa päähenkilö lähinnä retostelee irstailullaan, ja välillä infodumpataan kymmeniä sivuja ideologisia kiistoja. Eli vähän kuin jotain paskempien nettifoorumien keskusteluja lukisi. Lopussa on olevinaan joku koukku, joka asettaisi tarinan mittasuhteisiinsa, mut enpä nyt tiedä, kyllä tää aika lailla setäkirjallisuuden syvään päähän menee. Harvoin näin väsynyttä heteronormatiivista pätemistä päätyy lukemaan.
Taru Luojola started reading Lanny by Max Porter

Lanny by Max Porter
Taru Luojola finished reading Trainspotting by Irvine Welsh

Trainspotting by Irvine Welsh
The seminal novel that changed the face of British fictionChoose us. Choose life. Choose mortgage payments; choose washing machines; choose …
Taru Luojola reviewed Trainspotting by Irvine Welsh
Voiko junia bongata kuivin silmin?
4 stars
Kaikkihan ovat nähneet kirjan pohjalta tehdyn elokuvan, joten tarina on tuttu: narkkarit sekoilevat Edinburghissa. Tästä lähtökohdasta en osannut odottaa mitään sen erityisempää, sillä kirjan tapahtumat ovat varsin kaukana omasta elämästäni, ja kun tämä on vieläpä kirjoitettu paksulla Skotlannin murteella, niin lukeminen eteni melko verkkaista tahtia. Eikä juoni sitten sen kummoisempi ollutkaan, kirja koostuu melko irrallisen oloisista episodeista, joiden näkökulmahenkilö vaihtelee, mutta meininki on aina samanlaista: jos ei piikitetä niin ryypätään ja jos ei tapella niin vongataan pesää.
Yhtä minä vain junista tykkäävänä ihmisenä mietin: miksi kirjan nimessä puhutaan junien bongailusta? Elokuvan näkemisestä on iäisyys, mutta muistan, että siinä junat esiintyivät lähinnä vieroitustuskissa pyörivää Rentonia piinaavina tapettikuvioina (sikäli jos muistan oikein) — vaan kun kirjan vieroitushourekohtauksessa ei ollut edes junatapettia! Noh, kirjan loppupuolella sitten, kun jäljellä oli enää kymmenesosa, päästään lukuun ”Trainspotting at Leith Central Station”. Vihdoinkin, ajattelin, vihdoinkin päästään kirjan ydinlukuun, siihen, mistä tässä kaikessa on kyse.
Mutta JU-MA-LAU-TA en …
Kaikkihan ovat nähneet kirjan pohjalta tehdyn elokuvan, joten tarina on tuttu: narkkarit sekoilevat Edinburghissa. Tästä lähtökohdasta en osannut odottaa mitään sen erityisempää, sillä kirjan tapahtumat ovat varsin kaukana omasta elämästäni, ja kun tämä on vieläpä kirjoitettu paksulla Skotlannin murteella, niin lukeminen eteni melko verkkaista tahtia. Eikä juoni sitten sen kummoisempi ollutkaan, kirja koostuu melko irrallisen oloisista episodeista, joiden näkökulmahenkilö vaihtelee, mutta meininki on aina samanlaista: jos ei piikitetä niin ryypätään ja jos ei tapella niin vongataan pesää.
Yhtä minä vain junista tykkäävänä ihmisenä mietin: miksi kirjan nimessä puhutaan junien bongailusta? Elokuvan näkemisestä on iäisyys, mutta muistan, että siinä junat esiintyivät lähinnä vieroitustuskissa pyörivää Rentonia piinaavina tapettikuvioina (sikäli jos muistan oikein) — vaan kun kirjan vieroitushourekohtauksessa ei ollut edes junatapettia! Noh, kirjan loppupuolella sitten, kun jäljellä oli enää kymmenesosa, päästään lukuun ”Trainspotting at Leith Central Station”. Vihdoinkin, ajattelin, vihdoinkin päästään kirjan ydinlukuun, siihen, mistä tässä kaikessa on kyse.
Mutta JU-MA-LAU-TA en ollenkaan osannut odottaa sitä, millainen isku palleaan sieltä tuli! Muutaman rivin mittainen kuvaus siitä, millainen menneen maailman symboli purkamista odottava Leithin keskusasema oli, ja sitten... sitten... niin, sitten puhkesin puhkesin aivan holtittomaan itkuun, kun koko kirjan ydin niin koruttomasti ja ikään kuin ohimennen vain heitettiin kasvoilleni ja sen jälkeen jatkettiin matkaa eikä siihen sitten enää koskaan palattu.
Se on tällaiselle kaiken lukeneelle nirsoilijalle melkoinen kokemus. Ja sellaista on hyvä kirjallisuus, sellaista mikä viiltää suoraan sieluun.