Taru Luojola quoted Black Swan Green by David Mitchell
Lucy Sneadsin tissit hytkyivät kuin kaksi Lelumaan Niksua.
— Black Swan Green by David Mitchell, Tarja Lipponen (Page 165)
Kirjailija-kirjantekijä, kielitaiteilija ja -tieteilijä. Kirjakasan ylläpitäjä.
Luen vähän kaikenlaista, kaunoa ja tietoa, ties miten monella eri kielellä. Kirjoitan ennen kaikkea absurdia realismin rajoilla keikkuvaa proosaa.
This link opens in a pop-up window
Lucy Sneadsin tissit hytkyivät kuin kaksi Lelumaan Niksua.
— Black Swan Green by David Mitchell, Tarja Lipponen (Page 165)
Kanto on jälleen osannut kirjoittaa romaanin, jossa on sekä pistävää huumoria että herkistymään saavia ihmiskohtaloita. Kirjan ehdoton tähti on tietenkin Pelliina, joka on autistiseksi henkilöksi varsin kelvosti kirjoitettu — tai no, aivan ensimmäinen kohtaaminen Pelliinan kanssa sai pelkäämään, että metsään menee, mutta ote parani selvästi jo heti toisessa kohtaamisessa.
Eräässä tutkimuksessa tarkasteltiin ujouden merkityksen muuttumista Kiinassa 15 vuoden aikana. Tutkimuksessa verrattiin shanghailaisia koululaisia, jotka olivat 13-vuotiaita 1990-luvun alussa, samanikäisiin shanghailaisiin koululaisiin vuonna 2008. Osoittautui, että 1990-luvun alun murrosikäisillä ujous oli positiivinen asia. Se korreloi opettajan koulussa arvioimaan kompetenssiin, myöhempään akateemiseen suoriutumiseen ja johtajuuteen työelämässä. Näin ei ollut enää vuoden 2008 murrosikäisillä. Heillä ujous oli negatiivisessa yhteydessä koulumenestykseen ja toverisuosioon, korreloi positiivisesti syrjäänjäämiseen ja yksinäisyyteen. Ujous itse ei ollut yleisyydeltään tai sisällöltään muuttunut. Tulos vastaa Suomessa saatua tulosta: nykykoulussa ujous korreloi negatiivisesti arvosanoihin, kun se vielä 25 vuotta sitten vaikutti oppilaan saamiin kouluarvosanoihin positiivisesti.
— Ujot ja introvertit by Liisa Keltikangas-Järvinen (Page 114 - 115)
(@___@ ;;;;)
Vereväkielinen romaani Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalaamisesta 1500-luvulla.
Keitä olivat maalarit, jotka koristivat Suomen keskiaikaisia kirkkoja pyhimysten ja Raamatun kertomusten …
Kellarin yksinäisyyteen erakoitunut ja katkeroitunut kertoja tilittää siitä, miten ihminen toimii vaikka omaa etuaan vastaan, jos vain saa päättää oman tahtonsa mukaisesti. Yllättävän osuvasti sopii nykypäivänkin ilmastodenialistien, rokotevastaisten sun muiden järjenvastaisesti toimivien ihmisten kuvaamiseen. Ei kuitenkaan missään suhteessa kevyttä tai viihteellistä luettavaa, vaan lukijana tuntuu kuin olisi vedetty kölin alta.
Aika jämäkkä kokoelma kauhunovelleja noin sadan vuoden takaa, vaikka sinänsä tässä ei hirveästi paineltu minun kauhunappuloitani. Lopussa on myös jokunen hiukan humoristisen puolelle menevä tarina, etenkin absurdi Sherlock Holmes -ficci ja suorastaan bataranamilaisiin sfääreihin yltävä Ande Irtotukka. Kokoelman suurin puute on tekninen, sillä tekstit lienee koottu skannaamalla vanhaa painosta eikä skannausta ole sitten oikoluettu ollenkaan, joten kirja on täynnä aivan älyttömiä kirjoitusvirheitä, jotka yleisyydessään saavat paikoin epäilemään ihan oikein kirjoitettujen sanojenkin oikeellisuutta.
Autofiktiivinen kasvutarina, jossa pienestä asti miehisistä sukupuolirooliodotuksista piittaamaton keskiluokkaisen perheen poika selviytyy läpi koulumaailmasta ja yliopisto-opiskelut aloitettuaan vihdoin myöntää itselleenkin sen, mikä on ollut jo kaikille muille selvää, eli että hän tykkää pojista. Kirja loppuu siihen, kuinka hän tulee perheelleen kaapista ja saa osakseen kaikkien perheenjäsenten hyväksynnän. Ihan jees kirja, konstailemattoman suoraviivaista ja avointa tilitystä, johon moni seksuaalisuutensa ja sukupuolisuutensa kanssa kipuileva nuori voi varmasti samaistua. Kirjailija on muuten Hollannissa ilmeisesti jonkin sortin TV-julkkis.