Saarikivi on raskaan sarjan esseisti, tarkoitan siis että häntä on hyvin raskasta lukea. "Raskas" ei ole yksi kirjan hankalista sanoista, sen sijaan esimerkiksi "toksinen maskuliinisuus", "halla-aho" ja "fasismi" ovat. Esseet sinkoilevat käsiteltävien sanojen etymologiasta henkilökohtaisiin ja yhteiskunnallisiin vähän miten sattuu.Henkilökohtaisemmat pätkät ovat kiinnostavimpia, esimerkiksi "uupumuksesta" ja "hitaudesta" kertovat.
Jos on lukenut Saarikiven verkkokolumneja, tietänee mitä odottaa. Mutta en voi suositella.
Alkupuolella pari tehokasta kohtausta, kirjan edetessä usvan pelottavuus ei ihan kanna ja hulluuskohtausten kuva menee vähän toisteiseksi. Monen hahmon esittelyyn uhrataan sivuja, ja sitten hahmot joutuvatkin heti silppuriin, tai siis usvaan. Kovin syvällisiä henkilöhahmoja ei muutenkaan kirjassa ole. Homoseksuaalisuuden kuvaus on seitkytlukulaisen vanhahtavaa ja ainoa (hetero)seksikohtaus tylsä.
Nillityksestä huolimatta sivut kääntyivät nopeasti ja loppupuolellakin oli hyvää jännitystä.
Kiinnostava, mutta ei kovin sytyttävä esseekokoelma
No rating
Toisin kuin nimestä ja joistain Kontulan haastisten kehystyksistä voisi ehkä arvella, kirjassa ei ollut kauheasti mitään kulttuurisotatykittelyä. Viiden esseen kokoelma, jossa käsitellään tunteiden korostumista julkisessa keskustelussa, sosiaalityötä, mielenterveysdiagnoosien lisääntymistä, parlamentarismin kyvyttömyyttä reagoida ekokriisiin, sekä kissojen ulkoilutusta.
Kontula esittää ihan kiinnostavia näkökulmia monista yhteiskunnallisista ongelmista, mutta hänen tarjoamansa ratkaisut jäävät paikoin laihoiksi. Teksti on usein vähän akateemisen tuntuista. Paras esseistä muodollisesti on viimeinen kissojen ulkoilutuksen toteuttamista käsittelevä, jossa Kontula esittää hyvin asian usealta eri kantilta, ja tarjoaa järkevän oloiset ratkaisuehdotuksensa.
J. R. R. Tolkien: Elämä ja teokset on tietokirja fantasiakirjallisuuden mestarista J. R. R. Tolkienista …
Mukiinmenevä yleiskatsaus Tolkienista
No rating
Vaikka alaotsikko on "elämä ja teokset", alun elämäkertaosio on hyvin lyhyt, ja suurin osa kirjasta keskittyy Tolkienin teoksiin sekä erityisesti Taru sormusten herrasta -teoksen vaikutukseen sitä seuranneeseen fantasiakirjallisuuteen ja "nörttikulttuuriin" (2014 ilmestyneessä kirjassa toki ei olla enää aivan ajan tasalla).
Teoksen luvut toimivat pääasiassa itsenäisestäkin luettavina, ja tätä kirjaa olisikin ehkä mielekkäintä lukea valikoiden sieltä täältä. Esimerkiksi joidenkin postuumien tarinakokoelmien esittelyt olivat aika puuduttavaa luettavaa. Koska kirjassa käydään läpi käsittääkseni kaikki julkaistut Tolkienin tarinat, sekä laajasti muiden tekemät johdannaistyöt, hirveästi ei keretä viipyä muiden kuin niiden olennaisismpien teosten parissa. Toisaalta jotkut ilmeisesti tekijöiden omat analyysit vaikka Sormusten herrasta tuntuivat jopa vähän kummallisilta. Mutta paljon oli ihan kiinnostavaakin, minulle ennestään tuntematonta asiaa. Jonkin verran käsitellään toki myös Tolkienin teoksia ja vaikutusta Suomessa, mikä lienee suurin etu verrattuna ei-suomalaisiin teoksiin. Hakuluettelo kirjan lopussa olisi ollut ihan kiva, vaikka kirja ei mikään mammutti olekaan.
Ajattelin, että tämä voisi toimia jonkinlaisena lämmittelynä Sormusten herran …
Vaikka alaotsikko on "elämä ja teokset", alun elämäkertaosio on hyvin lyhyt, ja suurin osa kirjasta keskittyy Tolkienin teoksiin sekä erityisesti Taru sormusten herrasta -teoksen vaikutukseen sitä seuranneeseen fantasiakirjallisuuteen ja "nörttikulttuuriin" (2014 ilmestyneessä kirjassa toki ei olla enää aivan ajan tasalla).
Teoksen luvut toimivat pääasiassa itsenäisestäkin luettavina, ja tätä kirjaa olisikin ehkä mielekkäintä lukea valikoiden sieltä täältä. Esimerkiksi joidenkin postuumien tarinakokoelmien esittelyt olivat aika puuduttavaa luettavaa. Koska kirjassa käydään läpi käsittääkseni kaikki julkaistut Tolkienin tarinat, sekä laajasti muiden tekemät johdannaistyöt, hirveästi ei keretä viipyä muiden kuin niiden olennaisismpien teosten parissa. Toisaalta jotkut ilmeisesti tekijöiden omat analyysit vaikka Sormusten herrasta tuntuivat jopa vähän kummallisilta. Mutta paljon oli ihan kiinnostavaakin, minulle ennestään tuntematonta asiaa. Jonkin verran käsitellään toki myös Tolkienin teoksia ja vaikutusta Suomessa, mikä lienee suurin etu verrattuna ei-suomalaisiin teoksiin. Hakuluettelo kirjan lopussa olisi ollut ihan kiva, vaikka kirja ei mikään mammutti olekaan.
Ajattelin, että tämä voisi toimia jonkinlaisena lämmittelynä Sormusten herran uusintaluvulle, missä en ollut ihan väärässä. En tiedä, saavatko syvällisemmin Tolkienia tuntevat tästä minkä verran irti.
J. R. R. Tolkien: Elämä ja teokset on tietokirja fantasiakirjallisuuden mestarista J. R. R. Tolkienista (1892-1973). Kirjassa kerrotaan, miten Tolkien …
Ihan pätevä murhamysteeri, mutta ei mitenkään erityisen mieleen jäävä. Varmaan ensimmäinen aikuisiällä lukemani Christie, eikä edes Poirotia tai Marplea. Tässä oli ihan kiinnostavaa leikittelyä yliluonnollisen kanssa ja juonenkäänteet onnistuivat yllättämäänkin, mutta hahmot olivat enimmäkseen latteita.
Gosford Park meets Groundhog Day by way of Agatha Christie and Black Mirror – the …
Sujuva murhamysteeri spefikehyksellä. Aikalooppi tuntui tavallaan kikalta, jota ilmankin kirja olisi toiminut, mutta ei olisi varmaan erottunut muista vastaavista.
H.P. Lovecraftin pienoisromaanin uusi, kommentoitu suomennos esipuheella ja jälkisanoilla.
Ollut vähän lukujumi kirjojen suhteen, ja tämä uusintalukukin jäi nyt kesken. Lueskelin kuitenkin tämän uuden suomennetun laitoksen kattavat alku- ja jälkisanat, jotka taustoittavat ansiokkaasti tarinaa.
Pimeä aika -teoksessa keskiajan asiantuntija Jaakko Tahkokallio oikoo kymmenen yleistä väärinkäsitystä keskiajasta. Murtamalla myytin kerrallaan hän piirtää todenperäisemmän kuvan aikakaudesta, …
