Taru Luojola replied to Joni@mementomori.social's status
@Joni@mementomori.social mähän sanoin että sakeaa settiä! :D
Kirjailija-kirjantekijä, kielitaiteilija ja -tieteilijä. Kirjakasan ylläpitäjä.
Luen vähän kaikenlaista, kaunoa ja tietoa, ties miten monella eri kielellä. Kirjoitan ennen kaikkea absurdia realismin rajoilla keikkuvaa proosaa.
This link opens in a pop-up window
@Joni@mementomori.social mähän sanoin että sakeaa settiä! :D
Kaksi nuorta miestä elää sodan keskellä Beirutissa, tekee työtä ja vähän muutakin, koska yhteiskunnan rakenteet ovat luhistuneet ja kaikki tekevät vähän muutakin. Peli kovenee, pikkuhuijauksista edetään puolisotilaallisiin joukkoihin ja kädet tahriutuvat vereen. Päähenkilö lähtee viimein, mutta löytää itsensä sivullisena Ranskasta.
Kovaa menoa, nyrkit ja aseet puhuvat ja naisetkin saavat kaltoinkohtelusta osansa. Sellaista rupesin miettimään, kun päähenkilö haaveilee lähdöstä Romaan — ei siis Roomaan vaan Romaan — ja libanonilaisbändi Mashrou' Leilallakin on kappale nimeltä Roman, niin onko tää myyttinen Roma joku erityinen libanonilainen juttu?
Todella kiinnostava, hyvin kirjoitettu ja selvästi hyvin lähteisiin perustuva kertomus keskiajasta, joka (siis keskiaika sellaisena kuin sen tunnemme) tuntuu olevan suurelta osin uuden ajan keksintöä.
2009 julkaistiin eka kertaa tämä lyhentämätön versio. Ekasta käännöksestä oli jätetty pois jotain kohtia moraalisen paheksunnan takia (esim. luku lesboudesta), mutta suuren osa leikatuista osista voi kyllä jättää huoletta lukematta. Esimerkiksi yksityiskohtainen analyysi Beauvoirin aikalaiskirjallisuudesta ei kauheasti aukene näin vajaa vuosisata myöhemmin toisella kielellä luettuna.
Moni asia kirjassa sen sijaan ei ole vanhentunut lainkaan, mikä on joko uskomaton saavutus Beauvoirilta tai uskomaton epäonnistuminen meiltä muilta.
Tää oli kyllä mukava iltasatu, sopivasti kaikkea mysteeristä, ei liian poukkoileva ja sekava juoni - ehkä jopa vähän turhan suoraviivainen ja helppo. Mutta, kun on tapana kuunnella äänikirjaa iltaisin lähinnä kun menee nukkumaan, niin tämänlaiset teokset on just parhaita siihen.
Helppoa luoda omin mielikuvin ympäristö, hahmot ja tapahtumat, antaa vaan tarinan rullata ja mielikuvituksen laukata.
If you have linguist friends who says things like "writing is not under the purview of linguistics" or "linguists don't care about performance, but about the capacity of language", 1) why are you friends with Chomskian linguists and 2) this book is the most pointedly interesting counterproof. An analysis of the grammar of punctuation using the methods of linguistics somehow brings up plenty of hidden structure of the kind linguists are used to discover in natural language. How come?
Punctuation is obviously not a part of the human language-acquisition capacity—babies won't acquire punctuation no matter how many semicolons you show them—but contrary to naïve social opinions about "style guides" and schoolroom torture, the real grammar of texts isn't acquired via conscious study, it's acquired by exposure via reading; its most interesting and complex rules are emergent and used without explicit knowledge, just like natural language. This is because writing was …
If you have linguist friends who says things like "writing is not under the purview of linguistics" or "linguists don't care about performance, but about the capacity of language", 1) why are you friends with Chomskian linguists and 2) this book is the most pointedly interesting counterproof. An analysis of the grammar of punctuation using the methods of linguistics somehow brings up plenty of hidden structure of the kind linguists are used to discover in natural language. How come?
Punctuation is obviously not a part of the human language-acquisition capacity—babies won't acquire punctuation no matter how many semicolons you show them—but contrary to naïve social opinions about "style guides" and schoolroom torture, the real grammar of texts isn't acquired via conscious study, it's acquired by exposure via reading; its most interesting and complex rules are emergent and used without explicit knowledge, just like natural language. This is because writing was developed by building on analogies of how languages work, until it evolved language-like structures of its own. In other words, text-grammar is, like conlangs, an "application of the principles of language"; and, consequently, it can be acquired like an SLA, and can be analysed with the linguist's toolset. Writing stands to the capacity of language as dancing stands to the capacity of moving.
‘Muziek mag niet, daten is verboden, het hebben van vrienden van het andere geslacht is onwettig, je leuk kleden en …
Nuori orjaksi ryöstetty poika kasvaa mieheksi ja matkan varrella karkaa, elää erilaisissa yhteisöissä ja lopulta löytää paikkansa. Ihan jees vaihtoehtoisten elämäntapojen kuvaamista, mutta hemmetti soikoon kun juonielementtinä tässäkin oli sellainen, että päähenkilön sisko raiskattiin ja tapettiin ja siitä päähenkilö sai sysäyksen karata orjuudesta. Luulin että tällainen sekoilu on jo lopetettu. Niin paljon kuin Le Guinia on kehuttu, niin jäi kyllä siitä kohtauksesta paha maku suuhun.