User Profile

Virus on tehnyt eläimistä vaarallisia ja syömäkelvottomia. Ihmiskunta janoaa lihaa ja toisaalta väestön liikakasvu on ongelma, joten... eiköhän käydä herkuttelemaan! Bazterrica ei kuvaa sitä, miten tähän skenaarioon on päädytty, vaan esittelee meille suoraan miehen, joka työskentelee "erikoislihan" tuotannossa.

Mies saa lahjana rotukarjaa edustavan näyttävännäköisen naaraan, mutta siihenpä ei niin vain suhtaudutakaan pelkkänä lihana, etenkin kun miehen oma avioliitto on riekaleina lapsen menetyksestä johtuneen trauman vuoksi.

Aika vastenmielinen juttu Rotukarja kaikkinensa on – mutta sellaisenaan se on napakka ja tehokas ajatusleikki ihmiskunnan lihanhimosta ja siitä, mihin se voi johtaa.

Ei ihme, että tämä on klassikko. Woolf iskee ytimekkäästi ja purevasti hampaansa patriarkaattiin ja antaa sen kuulla kunniansa.

Kirja on olennaisilta osiltaan edelleen ajankohtainen. Sikäli kun naisten asema kirjallisuudessa on parantanut, voidaan siirtää tarkastelua muihin vastaavassa asemassa oleviin ryhmiin, joiden ääni ei kuulu ja soveltaa samaa lähestymistä: muutkin kuin naiset tarvitsevat oman huoneensa ja oman rahansa saadakseen äänensä kuuluviin.

Oikein maukas nuortenromaani. 13-vuotias luku ensin, minä sitten perässä kun kuulin tarpeeksi kehuja. Oikein hyvä ja varmasti tuon ikäisenä olisi tehnyt vielä suuremman vaikutuksen, sen verran filosofisen ovela teos oli tämä. Kyllä kirjan aikamatkustuskuvio miellytti vielä aikuisenakin. Mainio kirja.

Olipas vinkeä sekoitus chick litiä, antiikin tarujen uudelleenselittelyä ja historiallista scifi-jännäriä. Ihastuttavaa hömppäviihdettä, sanan positiivisimmassa mahdollisessa mielessä. Juonessa riitti twistejä eikä kaikkia historillisia viittauksia heti selitetty puhki. Todella mukava lukukokemus, siis.

Kerralla luettava juttu, ei tämän kanssa pitkään vierähtänyt. Löytyi lukulistalle Tähtifantasian ehdokkaista. En tiedä, miten paljon tätä fantasiakirjallisuudeksi itse miellän, fantastiset elementit olivat aika kevyitä ja helposti tulkittavissa kirjan henkilöiden harhaisiksi näkemyksiksi, mutta tarina oli kyllä hyvin intensiivinen. Todella tiivis pienoisromaani! Tunnelma oli alusta loppuun upean painostava.

Olipas hyvä. Tuli paljon tietoa ja näkemystä. Kiva formaatti, jos et jaksa lukea tekstejä niin lue nyt ainakin ne sarjakuvat, niistä saa vaivattomasti vähän kuvaa siitä, millaisten asioiden kanssa muunsukupuoliset painivat. Teksteistä sitten lisää.

Muunsukupuoliset ovat sen verran pieni ryhmä, ettei kaikilta tällaisia ihmisiä löydy lähipiiristä, joten on ilo, että ilmiöön ja ihmisiin voi tutustua helposti lähestyttävän kirjan muodossa. Tästä sai ihan hyviä lähtökohtia ja näkökulmia keskusteluille lasten kanssa. Jos muunsukupuolisuus tuntuu vieraalta ja vaikeasti hahmottuvalta asialta, Näkymätön sukupuoli kannattaa lukea.

Olipas kerrassaan herkullinen fantasiatarina. Kiehtovat rinnakkaismaailmat, mielenkiintoiset päähenkilöt ja vaikka kyseessä on trilogian ensimmäinen osa, tarinaa ei jätetä mitenkään kesken, vaan tämä on ihan kokonainen, omilla jaloillaan seisova teos. Taustalla on selvästi paljon maailmanrakentelua, joten jatko-osiinkin löytyy varmasti paljon mielenkiintoista kerrottavaa.

Klassisesta aloituslauseesta ihastuttavaan loppuun nautinnollinen kirja. En ollut ennen lukenut, joten nyt oli korkea aika tutustua tähän klassikkoon. Aiheesta arvostettu, onhan tämä upea rakkaustarina. Yllättävää oli, miten pisteliäästi Austen henkilöitään kuvailee – esimerkiksi rouva Bennettiä kuvaillaan armottomasti. Kersti Juvan uusi suomennos on oivaa työtä.

Hieno klassikko, kaikkien kyllä kannattaisi lukea.

Kiehtova kirja. Darwin lymyilee taustalla, eikä se puutarhurikaan niin suuresti äänessä tai huomion suorana keskipisteenä ole. Miellyttävän vähäeleinen ja moniääninen kuvaus kylästä ja siitä, mikä saa pienen kylän kuhisemaan.

Ei sovi niille, joille on tärkeää, että kirjassa on selkeä juoni. Mutta jos haluaa kokeilla, miltä vähän tajunnanvirtaisempi ja runollisempi proosa tuntuu, Herra Darwinin puutarhuri on kyllä sopivan lyhyt makupala – vaikka teksti tuntuisi vaikealta, sitä ei ainakaan ole liikaa. Kannattaa kokeilla, kyllä tämä sen verran kiehtova juttu oli.

Runoromaania ei kannata pelästyä. Lyhyempien säkeidensä vuoksi tämä tuntuu enemmän runoilta kuin Yrjänän Joonaanmäen valaat, mutta teksti on silti huomattavan suoraviivaista ja asia helppoa ja selkeää ymmärtää.

Mutta toisella tapaa tämä onkin sitten raskasta luettavaa. Päähenkilö Xiomara saa kokea ahdistusta ja rajoitusta monin tavoin. Uskonnollinen perhe, erityisesti katolinen seksuaalikielteisyys, tytön jopa kaksoisveljeensä nähden alistettu asema... Vapaus löytyy onneksi lopulta runoudesta ja runojen esittämisestä ja on hienoa nähdä, miten Xiomara löytää itsestään voimaa ja vahvuutta kaiken sen alistamisen jälkeen.

Oivallinen kirja, jossa on tiiviissä paketissa monta kiinnostavaa näkökulmaa. Sukupuolikysymys on iso asia: miten naiskirjailijan teosta tarkastellaan vs mieskirjailijan teos? Nähdäänkö naisen teksti helposti tylsänä oman navan kaiveluna, siinä missä samaan tapaan kirjoittava mies kirjoittaa yleisesti ja arvokkaasti jotain ylevää ja hienostunutta ihmisyydestä?

Toinen kiinnostava näkökulma on ikäänkuin jatkoa perinteisen sävyiselle (sankari)tarinalle, jonka lopputuloksena syntyy esikoisteos ja kirjailijuus. Entä sitten? Turunen pohdiskelee kiinnostavalla tavalla sitä, miltä kirjan julkaiseminen sitten tuntuu, millaista on vastaanotto, kritiikki, negatiivinen kritiikki, sen sisältämä vallankäyttö, ihmisten reaktiot – ja entä sitten, kun saakin tunnustusta ja tuuli kääntyy ja yhtäkkiä kaikkia kiinnostaakin.

Kolmanneksi teemaksi nostaisin yleisen ulkopuolisuuden tunteen, miltä tuntuu olla kaiken ulkopuolella, tarkastella sukulaisia ja ystäviä jotenkin ulkoa, kokea olevansa erilainen.

Kaikkiaan varsin raikas, kiinnostava kirja.

Hieno kuvaus avioliitosta ja paljon pohdiskelua naisen roolista ja siitä, millainen paikka naiselle yhteiskunnassa annetaan ja millaisen tilan hän haluaa itselleen ottaa. Reipasta 1800-luvun feminismiä siis.

Minna Canth oli kiinnostava, vähän ristiriitainenkin hahmo, jota Minna Rytisalo kuvaa kirjassaan hienosti. Tarina eteneekin mukavaa vauhtia, kun ajassa hypitään eteenpäin aina kun yksi vaihe on saatu ripeästi käsiteltyä.

Rouva C. syventää mukavasti kuvaa elämästä 1800-luvun loppupuolen Suomessa, sijoittuu Jyväskylään mikä on aina plussaa ja on kaikinpuolin oivallisesti kirjoitettu.

Oivallinen kertomus keski-iän kriisistä ja uskonkysymyksiin liittyvästä hakemisesta ja pohtimisesta, kun pitkään identiteettiä määrittänyt usko onkin kadonnut jonnekin. Kun oma työkin on luonteeltaan uskonnollinen, joutuu uskosta luopuva ihminen luopumaan kaikesta. Kestääkö edes parisuhde, jossa uskolla on ollut keskeinen osa?

Kauniisti kirjoitettu, sopivan tiivis, puitteiltaan mukavan tamperelainen.

Miksiköhän päädyin tätä lukemaan? Jossakin toisessa kirjassa tähän viitattiin, joten "miksipä ei" ja kirjaston varastoon tilausta. Ihan hauska kulttuuriesseekokoelmahan tämä, 25-30 vuoden takaiset näkökulmat voivat olla ihan freesejä.

Aiheista löytyy niin Tapani Kansaa, Kalevi Sorsaa, Apu-lehteä, Elvistä, Marilyniä kuin Stanley Kubrickia:

"Stanley Kubrickin kaksi viimeisintä elokuvaa, Barry Lyndon ja Hohto, ovat saaneet viileän vastaanoton niin yleisön kuin kriitikoidenkin keskuudessa. Edellistä arvosteltiin vielä varovaisen kohteliaasti liiasta kuvauksellisesta kauneudesta ja pääosanesittäjän (Ryan O'Neal) banaaliudesta, mutta Hohto sai jo muutamaa poikkeusta lukuunottamatta päälleen täyslaidallisen ja on nyttemmin vaipunut unohduksiin. Entinen muotiohjaaja Stanley Kubrick on nyt auttamattoman vanhentunut hahmo, jonka aseman näyttävät vieneen uudet nuoret nerot."

Oikein oiva kirja tämä vuoden Finlandia-voittaja. Jalonen kuvaa hienosti nuoren Anguksen matkaa Saint Helenan saarelta tähtitieteilijä Halleyn oppipojaksi. Ympärillä kuohuu 1600-luku ja asioita tarkastellaan kahdesta vinkkelistä, vakiintuneesta uskon näkökulmasta ja sitä haastamaan nousevasta tieteen näkökulmasta. Vielä pitää olla varovainen, kaikkia näkemyksiä vaikkapa Raamatun tapahtumista ei sovi joka seurassa sanoa ääneen.

Anguksen näkökulma on kiinnostava, koskettava ja taitavasti kirjoitettu. Poika on hurja selviytyjä, joka voittaa monenlaiset haasteet matkallaan Saint Helenalta Lontooseen.

Saint Helena oli mielenkiintoinen tapahtumapaikka – melko syrjäinen paikka. Tarkempi tutustuminen vei kiinnostaville Wikipedia-tangenteille. Erakkoluonteille suosittelen tutustumista Tristan de Cunhaan, joka on tiettävästi maailman syrjäisin asuttu kolkka.