Tamperelainen lukija, kirjoittaja ja kriitikko. Kirjavinkit.fi:n päätoimittaja.
This link opens in a pop-up window
1% complete! msaari has read 3 of 250 books.
Harry Potter on mielestään ihan tavallinen poika. Hän tosin asuu huoltajiensa luona portaiden alla olevassa …
Second time, this time read to the children as a bedtime story. My son (8 years old) in particular was enthusiastic about the book. And why not? It's a good book; an interesting story, set in an interesting world, with good characters.
Very strong description about life of finn soldiers during the second part of Finland’s war …
Olipa Tuntematon lukematta, joten otin joulupyhiksi appivanhempien kirjahyllystä tämän. Vahva sotatarinahan tämä; ei ihan perinteinen romaani, jossa on päähenkilö, ellei sitten päähenkilöksi lue sitä konekiväärijoukkuetta, sillehän tästä tulee kyllä ihan selkeä draaman kaari hyökkäyssodan rehvakkuudesta asemasodan hivuttavaan odotteluun ja sitten perääntymisen nöyryytyksiin. Henkilöitähän Linna tapattaa George R.R. Martinin tapaan.
Tuntemattomasta siistityt kohdat on tähän merkitty; enimmäkseen ne ovat pieniä, kirosanojen poistoa, mutta on kirjasta siivottu myös katkeraa valitusta sodanjohdon kyvyttömyydestä. Tarpeellisuudesta en tiedä, mutta kyllä kirosanat kieltämättä kielenkäytön luontevuutta lisäävät.
Yhtä kaikki hyvä ja mielenkiintoinen kirja, jonka henkilögalleria tarjoaa koko joukon mielenkiintoisia tyyppejä, ja kuvaa siinä erilaisten ihmisluonteiden kehitystä ja jatkosodan vaiheita.
Merricat Blackwood lives on the family estate with her sister Constance and her Uncle Julian. …
Just consider the opening of the book:
"My name is Mary Katherine Blackwood. I am eighteen years old, and I live with my sister Constance. I have often thought that with any luck at all I could have been born a werewolf, because the two middle fingers on both my hands are the same length, but I have had to be content with what I had. I dislike washing myself, and dogs, and noise. I like my sister Constance, and Richard Plantagenet, and Amanita phalloides, the death-cup mushroom. Everyone else in my family is dead."
Tell me you didn't fall in love with Mary Katherine, even a little bit? Mary Katherine is one of the cutest and most charmingly eccentric protagonists I've ever met, and carries the short book splendidly.
Miellyttävä, mukavan vähäeleinen tarina. Tässä ei pelasteta maailmoja, mutta pienten ihmisten elämiä katsellaan siitäkin edestä. Romantiikkaakin kelpo annos. Tykkäsin kyllä aika paljon, jotenkin mukava, hyväntuulinen kirja.
J. R. R. Tolkien: Elämä ja teokset on tietokirja fantasiakirjallisuuden mestarista J. R. R. Tolkienista …
Kelpo Tolkien-elämäkerta, pääpaino teoksilla. Jos on lukenut ulkomaisia Tolkienin elämäkertoja, tämä tuskin tarjoaa mitään uutta ja mullistavaa, mutta jos ei ole mitään Tolkien-elämäkertaa lukenut, tästä saa varsin siivossa ja tiiviissä muodossa perustiedot. Bonuksena jonkun verran huomioita Tolkienin vastaanotosta Suomessa, jollaista ei ulkomaisista teoksista saa, ja kattava Tolkien Suomessa -bibliografia.
I'm not sure what made me ask for a review copy of this book. Probably it sounded at least semi-interesting, and was about Jamaica, which has so far been a blank spot on my country challenge map. This wasn't bad; not terribly interesting, either, but it did cover a historical period I wasn't familiar with, and did so with a suitable amount of color.
Deep in the heart of history's most infamous concentration camp, a man lies dreaming. His …
Holokaustista on vuosien varrella kirjoitettu paljon kirjoja, mutta ei tällaisia. Israelilainen Lavie Tidhar kuvittelee vaihtoehtoisen todellisuuden, jossa natsit eivät nousseetkaan valtaan Saksassa, vaan 1930-luvulla valta on kommunisteilla. Natsit ovat paenneet, pääosin Englantiin, jossa valtaan on nousemassa Sir Oswald Mosley, British Fascist Unionin perustaja.
Entäs Adolf Hitler sitten? Hän sinnittelee yksityisetsivänä Lontoossa. Eräänä päivänä hänen toimistoonsa saapuu kohtalokas nainen. Vaikka nainen – Isabella Rubinstein – on juutalainen eikä Hitler, joka käyttää nimeä Wolf, halua työskennellä juutalaisille, hän ei voi muutakaan, tilanne on sen verran ankea ja tutkimuksista on luvassa rahaa.
Kovaksikeitettyjä dekkareita lukeneet tietävät, mitä sitten seuraa: tutkimuksia, selvityksiä, vaikeuksia ja muutama kipakka selkäsauna, kun Wolf työntää nenänsä asioihin, jotka eivät hänelle kuulu. Taustalla on poliittista kiehuntaa ja juonittelua: Mosleyn tie valtaan, entisten natsien pyörittämä ihmissalakuljetusrinki, juutalaisten tilanteen muuttuminen epävarmaksi… Kaiken tämän keskellä Wolf tutkii ja samalla joku mielipuoli murhaa prostituoituja Lontoon kaduilla.
Tarinalla on toinenkin puolensa, se uneksiva mies. Hän …
Holokaustista on vuosien varrella kirjoitettu paljon kirjoja, mutta ei tällaisia. Israelilainen Lavie Tidhar kuvittelee vaihtoehtoisen todellisuuden, jossa natsit eivät nousseetkaan valtaan Saksassa, vaan 1930-luvulla valta on kommunisteilla. Natsit ovat paenneet, pääosin Englantiin, jossa valtaan on nousemassa Sir Oswald Mosley, British Fascist Unionin perustaja.
Entäs Adolf Hitler sitten? Hän sinnittelee yksityisetsivänä Lontoossa. Eräänä päivänä hänen toimistoonsa saapuu kohtalokas nainen. Vaikka nainen – Isabella Rubinstein – on juutalainen eikä Hitler, joka käyttää nimeä Wolf, halua työskennellä juutalaisille, hän ei voi muutakaan, tilanne on sen verran ankea ja tutkimuksista on luvassa rahaa.
Kovaksikeitettyjä dekkareita lukeneet tietävät, mitä sitten seuraa: tutkimuksia, selvityksiä, vaikeuksia ja muutama kipakka selkäsauna, kun Wolf työntää nenänsä asioihin, jotka eivät hänelle kuulu. Taustalla on poliittista kiehuntaa ja juonittelua: Mosleyn tie valtaan, entisten natsien pyörittämä ihmissalakuljetusrinki, juutalaisten tilanteen muuttuminen epävarmaksi… Kaiken tämän keskellä Wolf tutkii ja samalla joku mielipuoli murhaa prostituoituja Lontoon kaduilla.
Tarinalla on toinenkin puolensa, se uneksiva mies. Hän on Sholem, keskitysleirivanki, roskakirjallisuuden eli shundin kirjoittaja, joka tuo kirjaan toisenlaisen, vakavamman sävyn. Kokonaisuus on erinomaisen kiehtova ja mielenkiintoinen kuva keskitysleirien rumasta todellisuudesta.
A Man Lies Dreaming on hämmentävä, kiehtova kirja ja tähänastisten näyttöjen perusteella Lavie Tidhar on kertakaikkiaan erinomainen kirjailija, jonka tuleviin kirjoihin tartun välittömästi. (3.12.2014)
Luin keväällä Jukka Kemppisen Tuolta puolen -kirjan, josta löysin klassisen musiikin ja erityisesti Bachin kantaatit. Olenkin kuunnellut helluntaista lähtien kantaatteja joka viikko, kirkkokalenteria seuraten, pääasiassa Sir John Gardinerin ja English Baroque Soloistsin kantaattisyklistä.
Kemppinen mainitsi myös kehuen Gardinerin Music in the Castle of Heaven -kirjan, joten pitihän sekin ottaa lukuun. Hyvä että ostin omaksi, tämän kanssa nimittäin vierähti hyvä tovi. Kirja on pokkariksi melkoinen järkäle, noin 560 sivua tekstiä, ja pienellä kirjasimella. Sisältökin on raskasta asiaa: tuossa sivumäärässä ehditään vallan mainiosti käymään läpi Bachin koko elämä ja tuotantoakin hyvin laajasti. Kantaateista puhutaan paljon, samoin muista teoksista. Aivan erityistä huomiota saavat Matteus- ja Johannespassiot ja H-mollimessu.
Gardiner on tämän hetken johtavia Bach-asiantuntijoita, ja kasvanut Bachin musiikin parissa lapsesta asti. Siis tismalleen oikea mies kirjoittamaan tämä kirja, etenkin kun Gardinerilla on sanakin hallussa. Kirja on siitä huolimatta aika raskasta luettavaa, etenkin kaltaiselleni ihmiselle, jolle musiikkitermistö menee kirkkaasti yli hilseen. Musiikin teoriaa ymmärtävä …
Luin keväällä Jukka Kemppisen Tuolta puolen -kirjan, josta löysin klassisen musiikin ja erityisesti Bachin kantaatit. Olenkin kuunnellut helluntaista lähtien kantaatteja joka viikko, kirkkokalenteria seuraten, pääasiassa Sir John Gardinerin ja English Baroque Soloistsin kantaattisyklistä.
Kemppinen mainitsi myös kehuen Gardinerin Music in the Castle of Heaven -kirjan, joten pitihän sekin ottaa lukuun. Hyvä että ostin omaksi, tämän kanssa nimittäin vierähti hyvä tovi. Kirja on pokkariksi melkoinen järkäle, noin 560 sivua tekstiä, ja pienellä kirjasimella. Sisältökin on raskasta asiaa: tuossa sivumäärässä ehditään vallan mainiosti käymään läpi Bachin koko elämä ja tuotantoakin hyvin laajasti. Kantaateista puhutaan paljon, samoin muista teoksista. Aivan erityistä huomiota saavat Matteus- ja Johannespassiot ja H-mollimessu.
Gardiner on tämän hetken johtavia Bach-asiantuntijoita, ja kasvanut Bachin musiikin parissa lapsesta asti. Siis tismalleen oikea mies kirjoittamaan tämä kirja, etenkin kun Gardinerilla on sanakin hallussa. Kirja on siitä huolimatta aika raskasta luettavaa, etenkin kaltaiselleni ihmiselle, jolle musiikkitermistö menee kirkkaasti yli hilseen. Musiikin teoriaa ymmärtävä lukija saa tästä kirjasta enemmän irti, mutta eivät musiikkiopinnot pakollinen edellytys kirjan lukemiselle ole.
Lopullinen totuus Bachista tämä kirja ei ole. Gardiner harmittelee kirjassa moneen kertaan sitä, ettei meillä ole oikeastaan mitään tietoa siitä, miten aikalaiset Bachin musiikin ottivat vastaan. Jos vain jostain arkistoista löytyisi vaikkapa joku kirje, jossa joku leipzigiläinen kuvailisi kirkossa kuulemaansa musiikkia… Sitä odotellessa Bachista kiinnostuneiden kannattaa ehdottomasti lukea Music in the Castle of Heaven.
Kirja on ilmestynyt myös suomeksi Sampsa Laurisen suomennoksena nimellä Musiikkia taivaan holveissa (Fuga, 2015). (28.11.2014)
Kelpo viihdettä. Ei nyt mikään mestariteos, mutta ihan mukavasti Nykänen tähän dekkarimysteeriin on kauhutunnelmaa rakennellut, yliluonnollisuuksiin sortumatta. Kylällä on melkoinen määrä salaisuuksia ja uhkaavia kuvioita, ja lopputuloksena on otteessaan pitävä tarina.
Päivässä luettu. Olipa mukava lukea perinteistä rikoskertomusta. Tosi klassisia rikosjuttuja, useimmissa hyvin perinteiset motiivit: viha, kateus, perinnönhimo... Monessa jutussa raivattiin pois pelistä epämiellyttävää aviomiestä tai perinnön tulppana olevaa sukulaista.
Vähän jutuissa oli toistoa, huomasi muutamasta toistuvasta detaljista (esimerkiksi parissa jutussa lavastettiin syyllistä veikkauskupongin kannalla), mutta ei kai se ihme, kun kokoelmassa on juttuja parinkymmenen vuoden ajalta ja Sariola oli kuitenkin hyvin tuottelias.
Mukava kokoelma, jotenkin tosi miellyttävää materiaalia tuollainen 50- ja 60-luvun tunnelma. Pieni miinus huolimattomuudesta, pieniä lyöntivirheitä oli kirjassa silmiinpistävä määrä.
"Ensimmäisen sekunnin jälkeen ei ole tapahtunut mitään mielenkiintoista."
Kari Enqvist tarjoaa maailmankaikkeuden syntyvaiheen salat nautinnollisena …
Olihan tämä aika vaikeaa tavaraa, vaikka populaaritieteen puolella ollaankin. En kyllä tämän pohjalta osaisi selittää kosmisen inflaation toimintaa kovinkaan kattavasti, mutta kiinnostava tämä kirja silti oli. Kyllä yhteen sekuntiin mahtuu paljon. Pidin siitä, miten Enqvist pudottelee tekstin sekaan anekdootteja maineikkaista kosmologeista. Onhan se vähän sellaista nimienpudottelua, mutta toisaalta se tuo inhimillistä otetta kirjaan.
Nuori kongressiedustaja Donald Keene saa tehtäväkseen valvoa jättimäistä maanalaista rakennushanketta, ja vähittäin rakennuksen todellinen tarkoitus …
Fascinating. This book fleshes out the world of [b:Wool|12287209|Wool (Wool, #1)|Hugh Howey|https://d.gr-assets.com/books/1327889474s/12287209.jpg|17263666], explaining what happened before the previous novel. Then it moves on to events after the first book, so it's both a prequel and a sequel. If you liked the first book, this is a must.
Another high-flying book in the series. I quite liked the Zokus (particularly the Minecraft references). Really fascinating stuff, if a bit hard to understand at times.
Ensign Andrew Dahl has just been assigned to the Universal Union Capital Ship Intrepid, flagship …
Star Trekinsä katsoneet tietävät punapaidat. Jokaisella aluksen ulkopuolisella tehtävällä on mukana paitsi päähenkilöitä, myös pari punapaitaista kaveria, joiden tehtävänä on pääasiassa kuolla.
Andrew Dahl on vasta aloittanut uransa Universaalin Unionin lippulaivalla Intrepidillä. Komennus vaikuttaa hienolta, mutta saa pian todella omituisia piirteitä. Dahlin kollegat ksenobiologialabrassa tuntuvat hallitsevan erinomaisesti katoamistempun: he häviävät näkyvistä aina kun ylin tiedeupseeri Q’eeng saapuu labraan etsimään vapaaehtoisia kenttätehtäviin. Ne kun ovat poikkeuksetta erittäin kuolettavia – kaikille muille paitsi nimekkäille upseereille.
Nimekkäistä upseereista luutnantti Kerensky on ainoa, joka joutuu kärsimään. Hän teloo itsensä lähes joka tehtävässä, sairastuu mitä hirvittävimpiin sairauksiin ja kokee kamalia kohtaloita – mutta toipuu kaikesta viikossa ja on pian valmis uusiin tehtäviin. Tapahtumat ovat todella omituisia ja miehistö on kehittänyt kaikenlaisia taikauskoisia selityksiä. Dahl ottaa asiakseen selvittää, mistä tässä kaikessa lopulta on kyse. Selitys löytyy, mutta se on todella uskomaton.
Redshirts on humoristinen romaani, joka ei säiky metatason kikkailuja ja metafyysisiä kysymyksiä. Lopputulos palkittiin vuonna …
Star Trekinsä katsoneet tietävät punapaidat. Jokaisella aluksen ulkopuolisella tehtävällä on mukana paitsi päähenkilöitä, myös pari punapaitaista kaveria, joiden tehtävänä on pääasiassa kuolla.
Andrew Dahl on vasta aloittanut uransa Universaalin Unionin lippulaivalla Intrepidillä. Komennus vaikuttaa hienolta, mutta saa pian todella omituisia piirteitä. Dahlin kollegat ksenobiologialabrassa tuntuvat hallitsevan erinomaisesti katoamistempun: he häviävät näkyvistä aina kun ylin tiedeupseeri Q’eeng saapuu labraan etsimään vapaaehtoisia kenttätehtäviin. Ne kun ovat poikkeuksetta erittäin kuolettavia – kaikille muille paitsi nimekkäille upseereille.
Nimekkäistä upseereista luutnantti Kerensky on ainoa, joka joutuu kärsimään. Hän teloo itsensä lähes joka tehtävässä, sairastuu mitä hirvittävimpiin sairauksiin ja kokee kamalia kohtaloita – mutta toipuu kaikesta viikossa ja on pian valmis uusiin tehtäviin. Tapahtumat ovat todella omituisia ja miehistö on kehittänyt kaikenlaisia taikauskoisia selityksiä. Dahl ottaa asiakseen selvittää, mistä tässä kaikessa lopulta on kyse. Selitys löytyy, mutta se on todella uskomaton.
Redshirts on humoristinen romaani, joka ei säiky metatason kikkailuja ja metafyysisiä kysymyksiä. Lopputulos palkittiin vuonna 2013 vuoden parhaan scifi-kirjan Hugo-palkinnolla sekä Locuksella, sen verran ansiokkaasti John Scalzi scifi-tv-sarjojen kliseitä ja kummallisuuksia pöyhii. Kirjasta nauttiminen ei edellytä syvällistä Star Trek -tuntemusta: pitkälle pääsee, kun on joskus katsonut jotain pöhköä scifi-sarjaa tai tv-sarjoja ylipäätään, monet näistä kliseistä ovat tuttuja myös scifi-genren ulkopuolelta. (16.10.2014)
Tutkinnanjohtaja Antti Hautalehdolla ovat vastassaan paitsi vaitonaiset todistajat myös menneisyyden haamut. Rakennus 31 on Antti …
Rönnbacka on stara ja Antti Hautalehto Suomen kovin poliisi. Pakko tälle on viisi tähteä pistää. Ahmin päivässä. Tätä olisi lukenut enemmänkin. Stoori sinänsä ei varmasti ole ihmeellinen, mutta Rönnbacka kirjoittaa hyvin ja jotenkin kirjan poliisien karhea läpänheitto vain jaksaa naurattaa. Juuri sellaista ammatti-ihmisten kaikennähnyttä mustaa huumoria. Herkullista kamaa. Erinomainen kirja.
